Eläinavusteisuuden historiaa
Eläinavusteisen työn hyödyt on huomattu jo 1800 – luvun lopulla, jolloin lääkäri Florence Nightingale teki havainnon, että lemmikkieläimet helpottivat psykiatrisissa hoitolaitoksissa asuvien lasten ja aikuisten vointia. 1930-luvulla Sigmund Freud käytti koiraa apunaan psykoterapiaistunnoissa, jolla tämä muun muassa peilasi asiakkaansa tunteita. Vuonna 1961 lastenpsykiatri Boris Levinson ymmärsi eläimen ja ihmisen välisen yhteyden ja häntä pidetäänkin eläinavusteisen terapian isänä.
Levinson vei oman onnistuneen kokemuksensa vuoksi (9v eristäytynyt poika) ajatuksen eläinavusteisesta ihmisten auttamistyöstä amerikkalaisen psykiatrisen yhdistyksen kongressiin ja vuonna 1971 jopa 16% psykoterapeuteista oli alkaneet käyttää eläintä istunnoissaan Levinsonin kokemusten jälkeen. (Kahilaniemi 2016; Reijonen 2017)
USA:ssa koiria on käytetty myös muunmuassa vankien kuntoutuksessa niin että vangit kouluttavat avustajakoiria (”Cell dogs” -koulutusohjelma). Vankilaan palaamisprosentti oli pienentynyt tämän myötä 55% → 16%. Vankien oppimia asioita eläinten kautta muunmuassa: vuorovaikutustaidot, oman käytöksen reflektoiminen, yhteenkuuluvuuden tunne sekä fysiologisesti rauhoittava vaikutus.
Suomessa eläinavusteinen työskentely on osa Green care -toimintaa (Luonto-, eläin- ja maatila-avusteisuus osana hyvinvointi – ja terveyspalveluita). Viime vuosina tietoisuus eläinavusteisuuden hyödyistä on koko ajan lisääntynyt ja eläintä käytetään laajalti sosiaali- ja terveys-, ja kasvatusaloilla. Eläinavusteinen työ mahdollistaa kasvatus- ja kuntoutustyön tekemisen toiminnallisella ja kokemuksellisella tavalla. Suomessa Eläinavusteinen Työ ry edistää eläinavusteista työtä Suomessa ja luo verkostoja alan toimijoille.
Psyykkiset ja fyysiset hyödyt eläinavusteisuudesta
- asiakkaan tunteiden peilaaminen / toiminnan, ajatusten, ulkoistaminen
- eläimen läsnäolo lisää luottamuksen tunnetta ihmisten välillä
- eläin tarjoaa asiakkaalle emotionaalista tukea
- eläimen ja ihmisen välinen yhteys lisää oksitosiinin ja endorfiinin tuotantoa
- parantaa elämänlaatua, itsetuntoa ja sosiaalisia suhteita
- positiivisia vaikutuksia mm. immuunijärjestelmän toimintaan, kivun hallintaan
- fysiologiset muutokset: alhaisempi verenpaine ja sydämen syke; rentoutuminen
- eläin vähentää yksinäisyyden, masennuksen ja ahdistuksen tunteita: kortisolin (stressihormonin) määrä veressä vähentyy
- lisää asiakkaan kognitiota, liikeratoja, voimaa ja tasapainoa, parantaa oppimista
- sosiaalisen käyttäytymisen harjoittelu
- eläimen läsnäolo saattaa vähentää pelkotiloja ja levottomuutta.
(Kahilaniemi 2016; Langinvainio 2015; Turunen,J. 2018.)
Käytännön esimerkki valmennuksesta ja koiran roolista:
Koiran rooli projektissa:
- Vapautti tunnelmaa, rentoutti
- Toimi työkaluna keskittymisen ja rauhoittumisen harjoittelussa sekä ohjeiden noudattamisessa
- Paransi lapsen itsetuntoa ja toimi motivaattorina valmennukselle
- Antoi keinon lapselle liikkeeseen keskustelujen aikana (käsittelytehtävät samanaikaisesti –> paransi keskittymiskykyä ja viretilan opstimaalisena säilymistä, jotta lapsi pystyi pysymään keskustelussa)
- Toimi työvälineenä tarkkailtaessa perheen sisäisiä vuorovaikutussuhteita
- Toimi tukena tunnetyöskentelyssä: koiran avulla peilattiin tunnetiloja, tunnistettiin ja nimettiin niitä, sekä mietittiin tilanteisiin ratkaisuja
- Opetti vastuuta (eläimestä huolehtiminen).
Muita kokemuksia:
- Aikuinen autisminkirjoon kuuluva henkilö, jolla myös mielenterveydellisiä haasteita → koira rauhoitti, piti hetkessä kiinni, lisäsi merkityksellisyyden tunnetta ja sitä että joku välittää.
- Masentunut nuori aikuinen → koiran vaikutus → sosiaalisen jännityksen lieventyminen, asiointi eri paikoissa mahdollistui valmennuksen myötä, sekä kokemus syvällisemmän suhteen luomisesta: oman elämän tarkastelu.
- 30v. autisminkirjon henkilö: ”Nää koirat tykkää musta vaikka mulla on tää asperger” (hyväksytyksi tulemisen tunne – voimaantuminen jonka kautta motivaatio saada arjen asiat toimimaan).
- Syömishäiriöinen nuori → ongelman ulkoistaminen eläimeen → peilaaminen itseen.
- Selektiivinen mutismi lastensuojeluyksikössä → nuori alkoi puhumaan eläimelle → myöhemmin henkilökunnalle.
Luontoavusteisuuden hyödyt:
Tutkimuksissa on todettu, että:
- autonomisen hermoston tasapaino palautuu
- luonnossa oleskelu rauhoittaa sydämen sykettä ja laskee verenpainetta,
- aivojen sähkökäyrissä ja verisuoniston toiminnassa tapahtuu suotuisia vaikutuksia luonnossa oleskelun aikana,
- luonnossa oleskelu vahvistaa myös stressinsietokykyä,